torstai 30. kesäkuuta 2011

Uutta korua pukkaa !!!!!



Työkaveri tilasi monta viikkoa sitten itselleen kesäistä kaulakorua. Oikein hävettää kun ei aikasemmin saanut tehtyä... Yksinkertaisesti kaikki siitä viitsimisestä tosin tässä tapauksessa muistamisesta kiinni =D

Korussa Aventuriinia, Jaspista, lasia ja hopeaa.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Love´s the only rule



Helmikavereilta olen saanut kivaa postia tässä sairastellessa.
Ametistinugetit tuli Katrilta ja hopealusikasta tehty riipus Piialta.
Riipus kun tuli postista joskus huhtikuussa, niin ajattelin, että ensimmäistä kertaa voisi kokeilla jotain rouheampaa.
Yleensä kaikki korut ollut pientä ja herkkää sisältäviä.

Tässä korussa kahdenkokoisia vuorikristallinugetteja ja mystery black-swarovskeja. Koruosat hopeaa. Riipuksen alla on hopeaputki ja putken päissä hoppeiset rinkulat, että pysyisi erillään muista.

Lukkona hopeinen sydän-salpalukk0.

nyt se tuli!!!!!!

Pari viikkoa olen postipojalta odottanut pakettia. Tänään kolmannen vai neljännenkö kerran se sitten kuukauden sisään soitti mein ovikelloa. Naureskeli, että on jo tuttu osoite (pitäiskö rajoittaa...?) Ja postipoika antoi minulle ison ruskean pahvilaatikon, jonka sisällä oli toinen ruskea pahvilaatikko.


Sieltä kurkisti:




Pitihän sitä jo vähän testailla, ei ole noita stansseja vielä kummoisesti. Sen verran hinnoissa, ettei montaa viitsi yhden kuun aikana ostaa.


Toinen uutuuslaite Fastenater.

Sisko sai välineaskartelijaksi, mistä lie saanut päähänsä... ;D

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Jälkitarkastus

Kyllä taas laittoi harmittamaan, kun ei sairaalan lupaamaa jälkitarkastusaikaa kuulunut. Monena päivänä yritin sairaalaan ja osastonhoitajille ja vaikka kenelle soitella useaan kertaan ja kukaan ei vastannut.
Sairausloma teki loppuaan ja omalääkäriltä hain jatkoa...
Vihdoin sain soitettua osastolle, jossa olin. Hoitaja ei osannut sanoa mitään asiastani ja yhdisti osastosihteerille. Sihteeri sanoi, ettei koneella näkynyt tiedoissani mitään poliklinikka-ajasta. Hän ystävällisesti otti asian hoitaakseen ja soitti minulle myöhemmin.
Paperini oli arkistossa ja sihteeri sanoi, ettei jälkitarkistusta oltu huomioitu lainkaan, asia jätetty vaiheeseen. Sanoi myös, että hyvä että soitin ja kyselin ajasta... Meinasin sanoa, että onko se minun asia soitella ja kysellä onko asioitani hoidettu ja poliklinikka-aikoja varattu!?!??!??!?!??

Tuntuu kurjalta, kun moni asia tässä mennyt pieleen ja viivytelty asioissa. TAYS:ia kehuttu ja minulle sanottiin, että siellä saa Suomen parasta infarktihoitoa, valitettavasti en voi allekirjoittaa tuota. Acutassakin odotin 11 tuntia ennen kuin pääsin AVH-yksikköön (keskimäärin siirto kestää 20 min), ambulanssi ei ottanut yöllä jo kyytiin, vaikka selkeät havainnot teki.

Kerran jo sain potilasasiamieheltä paperit, jotka lähetin eteenpäin. Pitäisikö tuosta vielä valittaa, kun keskeneräiset paperit viskataan Mappi Ööhön...

Kyllä pistää harmittamaan, kun oma henkikuntakin ollut kyseessä... =(

Anteeksi että vaahtoan tästä sairaudestani koko ajan...

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Jyrin hoitotädille

Niin se aika kuluu. Jyrillä tänään viimeinen hoitopäivä perhepäivähoitajalla, maanantaina menee uudelle tädille. On onni saada niinkin ihana hoitotäti mitä meillä on ollut. Jyri on kovasti viihtynyt hoidossa, jossa lisäksi kolme muuta autopoikaa, vilinää varmasti piisaa. Ympäripyöreästi kyselin mistä hän mahdollisesti pitää, niin sanoi, että turkoosista. Noh kyllä sitä jotain löytyi...


Tarjalle muistoksi ostimme Iittalan teema kulhon ja lautasen, suklaata ei ole koskaan liikaa. Kortin tein 3D-kuvasta. Lisäksi nappasin valmiiden korujen joukosta korvakorut mukaan lahjaan.

Kiitos Tarja kuluneesta vuodesta ja Jyrin hyvästä hoidosta!

It´s my life


Perjantaina 17.6. olin pikkuveljeni kanssa Helsingin stadikalla Bon Jovin keikalla.
Meillä oli liput ostettuna D-katsomoon ja minä onneton en tajunnut, että pitää juuri siitä D-portilta mennä sisälle.
Menimme C-portista ja siinä järkkäritäti leimattuaan lippuni sanoi, että sieltä olisi kuulunut mennä. Hän kysyi toiselta järkkäriltä että mitä tässä tilanteessa kuuluu tehdä. Järjestysmies oli ohjaamassa meitä sisälle, kun hän kolmannelta järkkäriltä kysyi, että mistä kautta me päästään, kun väärästä portista mentiin sisälle. Tämä kolmas järkkäri ohjasi meitä D-portille ja oltiinkin jo puolessa välissä matkaa kun hän sanoi, että jos haluamme, niin voimme mennä inva-paikoillekin. Ollaan oikeutettuja käyttämään, kun minulla kyynärsauva oli mukana.
No ajateltiin, että mennään sitten. Järkkäri huuteli tovereilleen, että tulee kohta takaisin, kun ohjaa tämän liikuntarajoitteisen saattajineen ensin tuonne inva-katsomoon. Kiva ettei siitä asiasta mitään numeroa tehty ;)

Paikka osottautui paremmaksi mitä meidän ostetut paikat oli. VIP-katsomon vieressä, lavalle hyvä näkymä, vaikka sivuttain olikin. Vaikkei minulla kehitysvammaisia ja invalideja mitään vastaan ole, niin kieltämättä oli vaivautunut olo siellä katsomossa. Veljen kanssa pohdittiin, että miten tässä kehtaa keikkaan eläytyä kun kädetöntä ja jalatonta vieressä.... Ei me kuitenkaan hiljaa paikallamme kädet ristissä istuttu.
Eräs pieni mies istui minun likellä. Hän oli n.9-vuotias kehitysvammainen poika, joka oli äitinsä kanssa keikalla. Poika rokkasi täysillä koko keikan ajan!! Hän innokkaasti heilutteli ja taputti käsiään musiikin tahdissa. Tuossa pojassa on asennetta! Ajattelin, että hän kyllä nauttii elämästään täysillä.

Sairastumiseni jälkeen olen yrittänyt nauttia arjen pienistä asioista erilain mitä ennen ja että osaisi ottaa joka hetkestä edes sen pienen ilon. Osaisi arvostaa niitä asioita mitä on ja ottaa ilo irti...

Keikka oli aivan mahtava, vaikka artisti loukkaantui kesken esiintymisen. N. tunti oli keikkaa ollut ja sitten solisti liukastui ja polvesta meni nivelsiteet. Täytyy kyllä ihailla ja kunnioittaa sitä sisua, kolmen tunnin keikka vedettiin loppuun ja mies rokkasi loppuun asti täysillä! Vettä satoi koko ajan kaatamalla, bändi rokkasi ja yleisö lauloi kaikki biisit mukana!!!! HIENOA BON JOVI JA KIITOS!!!!!!

Takaskreenin koko ei ihan pääse oikeuksiinsa, mutta ei sitä turhaan maailman suurimmaksi kehuttu. Sivuilla olevat näytöt oli 7,5 m x 7,5 m.




torstai 16. kesäkuuta 2011

Mansikka-juustokakku





Jostain blogista löysin mansikka-juustokakun ohjeen, jota tiiviisti etsein. Halusin kokeilla juustokakun tekoa ja kyllä oli hyvää. Valitettavasti ohjetta en muista, mistä sen otin.
Toisessa kuvassa kakku on vielä vuuassa menossa siskolleni, jossa vietettiin aikuisten kesken iltaa, cruisingissa oltiin ja life-bändiä kuunneltiin ravintolassa.
Mukavaa oli ja kakku oli hyvää, vaikkei ollutkaan niitä suomalaisia mansikoita. Kakku on värjätty pastavärillä.
Koristus tehty valkosuklaalla, ei ihan luonaa tuon koristelukynän käyttö...

Saijalle



Saijan synttäreitä vietettiin piknikin merkeissä Sorsapuistossa. Lapset nautti isosta ja turvallisesta leikkipuistosta. välillä olivat lintuja katsomassa ja poika bongasi jopa traktorinkin, joka oli hänelle kohokohta koko retkestä. Ne synttäritkin oli 1.6. joten ei turhan tiiviiseen tahtiin tule laitettua kuvia =D

Kortti on leimakuvasta tehty.