maanantai 6. heinäkuuta 2009

Miten niin mää tykkään pinkistä...

Tuota pinkkiä on kertynyt, joten ironisesti voisi kysyä, että miten niin mää tykkään pinkistä...?!Perjantaina täytin neljännen kerran 25 (elikkäs 28)

Kuvassa näkyvät leikkokukat ja kortin sain ystävättäreltäni Hannalta. Pinkit sokeri-, kahvi- ja teepurkit sain isältä. Pinkin langan sain äiteepuolelta ja nuo vihreän ja violetin langan kävin tänään ostamassa. Kyllä tuo neulominen on kivaa, mutta jos nyt vaan kaulaliinalla alottaisi ja sitten myöhemmin voisi kokeilla jotain muuta. Haaveena olisi villapaidat, -sukat, -takit...

sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

Uusia tuulia....

Korujen teko ei ole innostanut viimeaikoina. Yksinkertaisesti ei ole aikaa tehdä. Lapsien nukkuessa voisi jotain väkertää, mutta silloin ei jaksa/viitsi. En kuitenkaan aio noita korujuttuja myydä pois, jos joskus innostuu tekemään tai tulee tilauksia (toivossa on hyvä elää sano lapamato ;D )

Nyt olen innostunut neulomisesta! Myös äidin antamaa ompelukonetta (joka on varmaan 15 vuotta vanha) voisi opetella käyttämää.
Tänään tyttären kanssa mennään kirjastosta hakemaan neulekirjoja ja lankakauppaan. Sain äiteepuolelta ihanaa pinkkiä lankaa, jonka seuraksi ajattelin vihreää, violettia tai mustaa. Kaulaliinan tapasta nyt olen kutimilla tehnyt, mutta katsotaan mitä siitä tulee... (tuleeko mitään

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Talviturkki veks, eli retki rantsuun

Tänään kun mies pääsi töistä, nakitin hänelle heti pojan vahtivuoron. Tytön ja kaverin, Hannan, kanssa lähdettiin pyörillä kohti rantaa.
Rantaan on vissiin pari kilometriä matkaa ja siitä joku puolisen kilometriä niin soraista tietä, ettei apupyörillä ajo suju.
Noh tyttö käveli ja minä talutin molemmat pyörät. Sitten neiti honasi, että hänhän voisi mennä Hannan tarakalle istuun. Siinä menikin loppumatka joutuisasti ja reilu tunti oltiin rannalla.

Ja kaikki kolme käytiin heittään talviturkit pois!

Oli kiva iltapäivä. Puoli yhdeksän aikaan oltiin kotona ja neitikin mukavan helposti meni nukkumaan.

Ihania tälläiset päivät kun uhmasta ei tietoakaan !!!!!!

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Kesän ensimmäinen mansikkakakku ja kaksoset

Työkaverilla on Jyriä 1,5kk nuorempi tytär ja tarvitsi tälle päivälle lapsenvahtia. Lupauduimme hoitamaan tyttöä, kun ei mitään erityistä ohjelmaa.

Mies lähti aamulla Renkoon Opel-kokoontumiseen ja minä jäin näitten lapsukaisten kanssa kotiin. Minna toi Emilian yhden aikoihin ja kun äitinsä lähti, niin totta kai lapsi rupesi itkemään perään. Kun kannoin Emppua, niin eikös Jyri tullut mustasukkaseksi ja rupesi kans itkemään kovasti. Viivi kulki sormet korvissa ja puheli, että kuulo lähtee, kun on niin kova meteli... ;D

Pienet rauhoittui puolen tunnin jälkeen ja Viivikin oli ehtinyt ulos leikkiin kavereittensa kanssa. Vein myös pienokaiset ulos ja eikös Jyrille ollut kova isku itse kiivetä portaat alas täältä ylimmästä kerroksesta. Pihalla oltiin reilu pari tuntia ja klassisesti "pahoja" tehtiin eri suunnissa.

Noh sisälle tullessa; Jyri olisi nyt sitten kiivennyt alaspäin... :/

Viimeiset kolme tuntia rupesi tekemään tiukkaa, kun tytöllä jo koti-ikävä ja uni. Iltavuoron jälkeen äitinsä sitten tuli hakemaan ja niin loukkaantuneen näköisenä Emppu äitiään katsoi. Hyvin loppujen lopuksi meni päivä, kun tyttö ei montaa kertaa ole hoidossa ollut ja ei koskaan näin pitkään, yhdeksän jälkeen äiti haki.


...Hoitolapsen kunniaksi ajattelimme Viivin kanssa tehdä mansikkakakun. Pikakakku tehtiin. Valmis piirakkapohja ja siihen kerma ja mansikat. Jäi sitten syömättä, kun ei vieraalle oikein mikään kelvennut, mutta jos sitte itselle yöpalaksi tai meille aamupalaksi... ;P

torstai 11. kesäkuuta 2009

suolaista ja makeaa

Tänään piti tulla työkaverin tyttärensä kanssa kylään. Tyttö oli yön aikana tullut kipeäksi, joten kyläily jäi väliin.
Eilen illalla ehdein tekemään Herkkuhetkiä-blogista löytyneen ohjeen mukaan piirakan http://sofiella.vuodatus.net/blog/1534818/vadelma-sitruunapiirakka/

Tänään vielä pojan kanssa tehtiin lihapasteijoita. Oli pakko pyytää kaveri tosta melki naapurista kahveelle, ettei kaikki jäisi miun syötäväksi. Mies tyytyväinen, kun sai välillä jotain suolaista herkkua...

maanantai 8. kesäkuuta 2009

SHOKKIhoitoa!!!

Tänään tein perheellemme ruuaksi uusia perunoita, lohta ja tonnikalasalaattia. Kala on hyvää, mutta.... Sitä on niin inhottava käsitellä.

Lohifilee oli sellaisessa muovissa vaan ja luulin, että olisi pieni pala (reilu kilo...hmm...), sähelsin sen uunivuualle. Noh, sitten todellisuus selvisi, ja se olikin normikokoinen, siis koko mittanen. Sähelsin sen fileen uunivuuasta isoon suorakaiteenmuotoiseen kakkuvuokaa, koska meillä ei ole syviä uunipeltejä.

Haarukan ja veitsen kanssa räpelsin sen kalan koko mittaansa suoraksi ja maustoin kalamausteella ja uuniin. Välillä sivelin vettä päälle ettei kuivuisi.

Lapsilla oli ainakin hauskaa, kun äitee taas vähän kokkaili... ;D


Kaikesta huolimatta ruoka ainakin kelpasi kaikille!!!!